Seuran historia
Jo kauan on paikkakuntamme nuorisossa kytenyt ajatus voimistelu- ja urheiluseuran perustamisesta Lapinlahden kirkonkylään.
Aina, missä suurempi joukko nuoria on ollut koolla on keskustelun lopputuloksena ollut: Voimistelu ja urheiluseura on välttämätön herättämään eloon paikkakunnan liikuntaharrastuksen puutteessa olevaa väestöä. Nämä ajatukset ja henkinen ilmapiiri oli taustalla, kun Lapinlahdelle todettiin tarvittavan oma urheiluseura.
Ajatukset saivat Lapinlahdella pitkään kyteneiden keskustelujen jälkeen virallisen ilmaisumuodon, kun Lapinlahden Vedon synnyinsanat kirjattiin urheiluseuran perustamiskokouksessa lokakuun 9.päivä 1931. Perustamiskokous keräsi paikalle noin 40 urheiluystävällistä ihmistä. Perustamiskokousta johti Toivo Heiskanen, josta tuli myös seuran ensimmäinen puheenjohtaja.
Perustamiskokouksessa Vetoon liittyi 33 jäsentä, ja seuran jäsenmäärä kasvoi ensimmäisenä toimintavuonna 47:ään. Ensimmäisen toimintakertomuksen perusteella seuran toiminta oli alkuaan vähäistä. Seura sai kuitenkin jo ensimmäisenä toimintavuotenaan käyttöönsä suojelukunnalta urheilukentän ja Mäentalon nimellistä vuokraa vastaan. Näillä lahjoitustoimenpiteillä oli ratkaiseva merkitys seuran toiminnan käynnistymiseen.
Yhtenä näkyväisenä merkkinä uuden tahon toiminnasta ilmestyí ilmoitustaulu osuusliikkeen risteykseen ohikulkijoiden ihailtavaksi. Ilmoitustauluna toimi kaunis, tummanruskea kokopuinen kaappi, jonka yläpuolella luki kauniilla kirjaimilla Veto.
Ensimmäisen toimintavuoden hallitus saattoi todeta toimintavuoden päättyessä seuran olleen velaton ja rahavarojakin kertyneen 475,40 markkaa. Hallituksen muodostivat tuolloin O.E Ilonen, K.Kaunisto, Paavo Puurunen ja Rauha Kähkönen.
Niinpä toimintakertomus päättyi sanoihin; nyt kun aloitamme uuden toimintavuoden, alkakaamme se päätöksellä, että kukin kohdaltamme, kykyjemme ja voimiemme mukaan tulemme tekemään kaikkemme näyttääksemme, että Veto ei ole vain sointuva sana, vaan että sillä sanalla on myös vetoa.
Nyt seuran täyttäessä seitsemän vuosikymmentään voidaan aikaa tarkastella noiden sanojenkin valossa taaksepäin ja todeta Vedon olleen koko toimintansa ajan merkittävä taho lapinlahtelaisen toimeliaisuuden kehittämisessä toiminta-ajatuksensa pohjalta.
Onhan Vedon tehtävänä ollut noista ajoista näihin päiviin saakka paikkakunnan liikkuvan nuorison harrastamisen edistäminen ja kilpailutoiminnan ylläpito. Tehtävä, jota seura on ilman suurempia notkahduksia ansiokkaasti täyttänyt. Urheiluseura ei kuitenkaan ole urheiluseura ilman säännöllistä urheilutoimintaa, niinpä Vedossa ei sen syntysanojen jälkeen jääty kauan odottamaan itse asiaa. Urheilullisten harrastusten puutteessa elävä väestö kaipasi seuran synnyinsanoille katetta.
Eteenpäin meno niin urheilullisella kuin taloudellisella rintamalla oli ripeää heti seuraavana vuonna. Veto järjesti harrastusmerkkihiihdot matkalla Lapinlahti - Silmunlahti ja takaisin yhteensä 10 kilometrin matkan. Hiihtokauden aikana maaliskuun 5.päivän ja huhtikuun 5. päivän välillä hiihtäjät merkkasivat ladulla pidettyyn hiihtopäiväkirjaan suorituksia yhteensä 3444 kilometriä. Eikä seuran toiminnan viriäminen näkynyt pelkästään urheilurintamalla.
Yhtä tärkeää olivat muut taloudelliset ja toiminnalliset työmuodot. Toisen toimintavuoden päähuomio kiinnittyi urheilukentän kuntoon saattamiseksi. Kentän kunnostukseen saatiin 10.000 markan avustus Valtion urheilulautakunnalta. Niinpä kenttä saatiin hallituksen valvonnassa ahkeran talkoo- ja urakkaväen toimesta sellaiseen kuntoon, että siellä saattoi pelata pesäpalloa, ja pitää kunnon urheilukilpailuja jo vuoden 1933 aikana. Samana vuonna Lapinlahden Veto hyväksyttiin yhdistysrekisteriin 28.1. Seura pääsi vuoden aikana jäseneksi myös Urheilu-, Hiihto-, Pesäpallo- ja Poikaurheiluliittoon. Seuran taloutta kartutti vuoden aikana ansiokkaasti huvitoimikunta, jonka toimesta järjestettiin iltamia ja karnevaaleja yhteensä viisi kappaletta. Olipa niistä tulojakin 1.642 markkaa. Tästä toiminnasta hallitus lausuikin toimintakertomuksessaan suurkiitokset huvitoimikunnalle.